Operaatio W

Tein eilen yhden suurimmistani päätöksistä vuosiin. Ostin vihdoin nimittäin sen polkupyörän! Budjettini oli n. 700 euroa, mutta kuinka kävikään? Krhm...se melkein tuplaantui, kun "vähän" innostuin. No, nyt kelpaa sitten polkea - ja pääasiahan on, että löytyy joku, jota polkea. En ole vielä nimennyt uutta tyttöystävääni, mutta ehtiihän sitä vielä :)

Nyt olen surffaillut vuokra-asuntoja - ei kovin kaksinen tarjonta. Ei kukaan nätti neito haluaisi ottaa sisäsiistiä, hyvin koulutettua, keskustelutaidotonta miestä alivuokralaisekseen? Maksan myös rahalla.

Mun ei pitänyt tilittää noita parisuhdejuttuja tänne, mutta pakkohan se on, kun ei ole juuri muuta kirjoitettavaa tai ajateltavaa tällä hetkellä. Toka lomaviikko meni melko pitkälti niitä joskus laadittuja unelmia ja tulevaisuudensuunnitelmia murskatessa. Onnistuin siinä mielestäni hyvin, nimittäin nyt en todellakaan osaa kuvitella enää yhtään mitään yhteistä tulevaisuutta avokkini kanssa :)

Vaikeinta tässä eron toteuttamisessa on se, mihin suhteemme todennäköisesti kaatuikin - keskustelutaidottomuus. Mun on älyttömän vaikeaa sanoa esimerkiksi: "Haluan muuttaa pois". Todellakin haluan, mutta en vain saa kakistettua sitä ulos suustani... Muutenkin koko erosta puhuminen avokin kanssa on mulle todella vaikeaa, vaikken halua olla enää päivääkään yhdessä. Ja tuolla se nytkin iloisesti lauleskelee ja miettii, että lähdettäiskö jonnekin kaupunkilomalle vielä viimeisinä lomapäivinä.

Ehkä ärsyttävintä koko prosessissa on just toi avokin käyttäytyminen nyt, kun kaikki paljastui. Pari kuukautta sitten olin autuaan tietämätön mistään puolison rakkauden tunteista työkaveriaan kohtaan, vaikka se näkyi avokin ahdistuneisuutena ja haluttomuutena suunnitella mitään kanssani. Nyt, kun hän puhui suunsa puhtaaksi ja "erosi" toisesta rakkaastaan, niin hän on kuin uusi ihminen - iloinen, hymyileväinen, positiivisesti tulevaisuuteemme suhtautuva ja ennen kaikkea käyttäytyy kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan. Ja se kaikki ärsyttää mua tajuttomasti. Haluan vain pois, kauas hänen luotaan. Vaikkei tämä satu yhtä paljon kuin ensimmäisellä kerralla (7 vuotta sitten), niin ei tämä helppoa ole silti.

Selailin tuossa deitti-ilmoituksia netistä. Positiivista oli huomata, että vapaalla jalalla liikkuu naisia, joista voisin hyvinkin kiinnostua oikeissa olosuhteissa. Huolestuttavaa sen sijaan on, että n. 700 ilmoituksesta reilusti alle 10 oli sellaisia, jotka aidosti kiinnostivat - mutta eikös yksikin riitä? :) Muutenkin olen avannut silmäni kymmenen vuoden tauon jälkeen; kaduthan ovat täynnä mielenkiintoisia ihmisiä. Kyllä sieltä uusi, parempi kumppani löytyy :) Mutta en mene asioiden edelle, yritän hoitaa tämän hetkisen tilanteen ensin kunnialla loppuun, vaikka sormusta en enää kannakaan. Se olisi reilua kaikkia osapuolia kohtaan.

Olen tossa käynyt vain pari kertaa salilla viimeisen viikon aikana. Onneksi duunit alkaa ensi viikolla, joten pääsen takaisin normaalirytmiin. Tämä kevyt jakso saattoi tehdä tulosten kannalta ihan hyvääkin :)

Olipa taas viikonloppu :-/ Tämän aamuinen päänsärky muistutti jälleen, että kaipa se alkoholittoman kauden kokeileminen täytyy jossain vaiheessa oikeasti aloittaa. Toisaalta en juo alkoholia edes viikottain, ja noita krapulakännejä sitten reilusti harvemmin, joten mistään suuresta elämänmuutoksesta ei lie ole kysymys. Kiinnostaa kuitenkin nähdä, että vaikuttaako alkoholista joksikin ajaksi luopuminen treenien näkymiseen kropassa. Karkkilakko on by the way pitänyt loistavasti - ei vielä pienintäkään lipeämistä, ei edes mitään xylitol-pastilleja tms!

Anyways tosta viikonlopusta: suht mukavasti menneen mökkeilyn jälkeen sain selityksen kihlattuni viime aikaiselle surkeudelle. Hänellä on taas ollut "sijaislohduttaja". Vaikka olin aavistanut asian, tunsin jälleen kuinka matkasin vaivalla ylös kiskomassani hississä vapaassa pudotuksessa takaisin pohjalle, takaisin alkupisteeseen. Itsetunto revittiin jälleen kerran riekaleiksi.

Kuin pelastuksena lapsuuden aikaiset kaverit olivat laittaneet viestiä, että pääsisinkö lähtemään heidän kanssaan merelle. Nyt totisesti halusin ja pääsisin - mikä tahansa olisi ollut parempi vaihtoehto kuin kotiin jääminen. Kävin lauantaiaamuna kuitenkin vielä nopsaan salilla ennen vesille lähtöä. Jännä, miten kihlasormuksen kotiin jättäminen ja pieni aggre sai treenin kulkemaan. Ilmeisesti painojen kolistelu käy mulle terapiasta, eikä mun siten välttämättä tarvitse vaivata muita murheillani.

No, loppuviikkis tuli sitten vietettyä merellä ja Helsingin ulkosaaristossa erinomaisessa kaveriporukassa. Purjehdittiin, grillattiin, uitiin, vaellettiin ja yritettiin jututtaa samaan paikkaan "eksyneitä" naisia (ei muuten ollut kovin kehuttava tarjonta). Oma paha mieli unohtui siellä täysin, eikä kotiongelmista tullut edes mainittua kavereille. Erinomainen fiilis - lukuunottamatta siis sitä krapulaa :)

Lomat jatkuu nyt hieman toisenlaisissa tunnelmissa, mutta en aio antaa tapahtumien pysäyttää mua. Pahimmat hetket on vielä edessä, kun joudun pohtimaan toimenpiteitä yli 10 vuotta kestäneen parisuhteen lopettamiseksi tai korjaamiseksi. Operaatio W kuitenkin jatkuu. Se sai vain hieman lisätavoitteita - elämän uudelleen rakentamisen. Olen tehnyt sen ennenkin, joten tiedän pystyväni siihen uudelleen.

Kylläpä oli työlästä punnertaa itsensä salille kesken lomapäivän. Kannatti kuitenkin, oli nimittäin taas pari sellaista kissaa salilla... Mikäs siinä sitten kauniissa seurassa hikoillessa:

• Jalan ojennukset: 1x10x80kg; 2x10x110kg


• Jalan koukistajat istuen: 1x10x70kg; 2x10x90kg


• Pohkeet seisten: 2x15x85kg


• Jalkaprässi: 1x10x100kg (+kelkka); 2x6x190kg (+kelkka)


• SMJV: 1x10x60kg; 2x10x90kg

Vihdoin lomille!! Päivittelen blogia sitä mukaa, kun ehdin. Jossain vaiheessa katoan pitemmäksi aikaa mökille, kauas sivistyksestä, joten silloin täällä ei päivitystä näy. Tänään ehdin kuitenkin käydä salilla duunin päätteeksi:

• Penkki: 2x10x80kg; 3x6x95kg


• Vinopenkki käsip.: 2x10x27,5kg


• Ristitalja: 2x10x45kg


• Hauiskääntö taljassa: 1x10x45kg; 1x10x60kg; 2x10x75kg


• Hauiskääntö istuen käsip.: 2x10x17,5kg


• Kesto: 45 min


• Fiilis: heikko

Tuli taas aamulla selattua mielenkiintoisia blogeja. Niissä törmäsin ensimmäistä kertaa käsitteseen "ATM". Sama termi toistui monta kertaa, mutta mulla ei ollut hajuakaan, mitä nämä ATM:t tai ATM-blogit ovat; kontekstista ymmärsin niiden kuitenkin liittyvän naisiin ja seksiin.

Aikani googlattua selvitin itselleni, että ATM tarkoittaa Alempitasoista miestä ja YTM Ylempitasoista. Mielenkiintoista. Jatkoin googlaamista ja blogien lukemista selvittääkseni itselleni, miten jako ATM:n ja YTM:n välillä tehdään ja kumpaa kategoriaa mahdollisesti itse olen.

Mikäli oikein tulkitsin, niin Henry Laasanen määrittelee blogissaan ATM:n näin:

Mies, jolla ei käy flaksi, mies joka ei saa seksiä, mies joka ei pääsee suhteisiin naisten kanssa jne. Alempitasoisen miehen määrittely-yritykset voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: Suppeaan ja laveaan. Suppea määrittely voisi olla: Alempitasoinen mies on sellainen, joka ei pääse seurustelu- tai seksuhteisiin naisten kanssa ollenkaan tai jolle suhteen muodostumisen todennäköisyys on hyvin pieni. Laveampi määrittely voisi olla: Mies, joka ei saa riittävästi seksiä suurinpiirtein haluamiensa naisten kanssa.

Tuon määritelmän perusteella laskisin ehkäpä itseni tällä hetkelllä lavean määritelmän ATM:ksi - en siis YTM:ksi, vaikka seurustelen kauniin naisen kanssa ja seksielämääkin on. Tämä kategoria siis siitä syystä, että en kuitenkaan koe, että olisin useimman naisen mielestä seksuaalisesti puoleensavetävä. Tästä naisen näkökulmasta Aamu kirjoittaa mielestäni varsin valaisevasti Turhuuden turulla -blogissaan.

Mulla ei todennäköisimmin kävisi flaksi (kriteerieni täyttävän naisen kanssa) noin vain, jos jostain syystä haluaisin parisuhteen ulkopuolista seksiä. Multa on tosin "vongattu" muutamaan otteeseen, mutta
a) parisuhteessa elävänä en tietenkään voinut suostua
b) aloitteen tehnyt nainen ei ollut "minun tyyppiä"

Voinko siis kuulua ATM-ryhmään, jos flaksi ei ole varsinainen ongelma? Jollekin toiselle ATM:lle (ja miksei YTM:llekin) torjumani naiset saattaisivat hyvinkin kelvata. Sitäpaitsi YTM ei todennäköisesti turvautuisi tekosyihin vaan käyttäisi tilaisuutensa hyväkseen levittääkseen suuren rakastajan mainettaan.

Mietin tässä, että teininä varmaan olin se perussäälittävä ATT (alempitasoinen teini), sillä useimmilla kavereillani oli tyttöystävät, mutta mulla ei. Toisaalta taas voin kätkeytyä tekosyiden taakse ja yrittää peitellä todellisuutta; mullakin olisi ollut tyttöystävä/iä, jos en olisi ollut niin pirun kranttu. Pari silloista, minua yrittänyttä neitiä olisi ollut nykymittarilla tulkittuna erittäinkin hyvää tyttöystävämateriaalia, mutta tuohon aikaan en sitä ymmärtänyt. Mielessä pyöri muutkin kriteerit kuin seksi, vaikka suosittuihin, ns. joka pojan unelmatyttöihin, mulla ollut mitään saumoja.

Jaottelu ATM:een ja YTM:een on kyllä todellisuudenmukainen. Tunnistan ehdottomasti ilmiön. Vaikka lordselibacy erittäin hauskasti karrikoikin ilmiötä YTM-emulointia-blogissaan, niin uskon, että mies kategorisoituu naisten silmissä hyvin helposti ATM:ksi, mikäli mies luulee tarvitsevansa minkä tahansa ominaisuutensa (koulutus, ammatti, varallisuus, ulkonäkö, elämänkatsomus, harrastukset jne) korostamista saadakseen naisen huomion. Riittävän monta kertaa, kun mainitsee olevansa DI, niin se todennäköisesti alkaa toimimaan sulkuventtiilinä flaksille. Hmm...DI:n tapauksessa todennäköisesti jopa se yksi kerta riittää.

Naiset aistinnee myös sen, että mies tuntee olevansa ATM. Ei muakaan kiinnosta nainen, josta näkee jo kauas, että tämä ei usko itseensä ja luulee olevansa säälittävä. Uskaltaisin väittää, että luonnollinen, perusteet (hygienia ja huumorintaju) hallitseva ja terveen itsetunnon omaava mies pärjää hienosti naismarkkinoilla. Ei toki yhtä hyvin kuin korkeasti koulutettu, fiksu, hauska, rikas, renttumainen, kohtelias, atleetin kropan omaava, lämminsydäminen ja hyvännäköinen palomies *wirn*.

Luulen myös, että sekä miehet että naiset korostavat tiedostamattaan puutteitaan. Monesti olen kiinnittänyt huomioni naisessa juuri siihen seikkaan, jota hän on yrittänyt peitellä tai josta hän jatkuvasti valittaa. Peiteltävä asia ei välttämttä ole juuri se este limaisemmalle tutustumiselle, mutta kun siihen riittävästi viittaa, kumpuaa sen kautta lopulta monta turn off -tekijää. Äkkiä seksuaalinen kiinnostus lopahtaa. Ehkä ylempitasoiset miehet ovat meitä ATM:iä luonnollisempia ja itsevarmempia eivätkä säteile noita negatiivisia mielikuvia?

Kävin kuin kävinkin siellä salilla kesken työpäivän. Paras terä oli kyllä miehestä poissa, mutta pääasia, että jotain tuli tehtyä:

• Ylätaljalaite: 1x20x40kg; 3x10x109kg


• Yhden käden kulmasoutu (talja): 1x15x15kg; 1x10x30kg; 1x10x40kg; 1x10x55kg


• Kulmasoutu tangolla: 1x15x50kg; 2x10x70kg; 1x6x80kg


• Leuat: 1x8


• Selänojennukset 2x15


• Vatsarutistukset koneessa: 2x15x40kg


• Vatsapenkki


• Kesto: n.35 min


• Fiilis: väsynyt ja heikko

Sen verran oli paikat edelleen hellänä, että jätin mm. MAVE:n kokonaan pois.